Lapset viettivät yhden lauantaipäivän exäni ja hänen uuden rakkaan seurassa huvipuistossa. Tämä oli ensimmäinen kerta vuoden kestäneen suhteen aikana, kun exäni halusi ottaa lapset mukaan ylipäätään johonkin uuden miesystävänsä kanssa. Askel eteenpäin vihdoinkin. Tähän mennessä lapset eivät ole paljoa päässeet osallistumaan rakastavaisten retkille, koska jostain syystä exäni ei ole heitä halunnut koskaan mukaansa jos ovat olleet jonnekkin miesystävänsä kanssa menneet. Ovat ilmeisesti tahtoneet olla vain kaksistaan.
Tuo uusi suhde on alusta saakka hyvin hys-hys linjalla kulkenut tarina. Koskaan eikä missään vaiheessa exäni ole maininnut minulle uudesta rakkaastaan yhtään mitään. Edelleenkään kun hän kertoo lähtevänsä esim. risteilylle tai juhlimaan, kertoo hän menevänsä milloin Piian, Marin, Sirun tai muun ystävättärensä kanssa. Jostain syystä uuden miehen nimeä ei mainita ikinä.
Hän tahtoo edelleen pitää asian muka "salaisuutena", vaikka olen jo ensimmäisestä viikosta asti tiennyt heidän tapailevan. Exäni käytös muuttui välittömästi myös minua kohtaan kun uusi mies tuli kuvioihin. Tietynlaiset runsaasti kritiikkiä ja arvostelua sisältävät satunnaiset tekstiviestit minun elämästäni loppuivat kuin seinään. Yks kaks kaikki oli vain jotenkin paljon helpompaa, tietyt jatkuvasti esiintyneet ongelmat katosivat kuin taivaan tuuliin. Muutos oli niin näkyvä myös jossain siellä silmien katseessa, että ei voinut olla arvaamatta että rakkaus oli löytänyt kohteen.
Nyt uusi askel exäni ihmissuhteessa toi tavallaan myös helpotuksen tunteen. Aikaisemmin olen välillä miettinyt miksi ihmeessä lapset eivät ole voineet olla mukana uudessa elämässä uuden rakkaan kanssa. Kun kuitenkin joskus aikojen alussa sovittiin, että uusien rakkaiden kohdalla pakettiin kuuluvat mukana aina molemmat lapsetkin. Lapsia ei työnnettäisi koskaan uusien suhteiden tieltä sivuun. Hetken kuitenkin näytti ja tuntui siltä, että uusi mies olisi hieman syrjäyttänyt lapsia. Mutta onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. Nyt lapset saivat olla mukana, ja olivat siitä myös erittäin onnellisia.
Myös itseäni vaivannut tunne siiitä, että uusi mies viettää aikaa lasteni kanssa huvipuistossa katosi kun lapset saapuivat illlalla luokseni. Kun näin heidän onnesta säteilevät katseet ja sen innon millä kaikki tapahtumat selitettiin ei voinut muuta kuin olla itsekkin onnellinen. Kyllä he toimeen tulevat keskenään äidin uuden miehen kanssa. Sillä jos lasten mielestä uusi mies on ihan ok, niin kyllä sen silloin on oltava. Vaikka sisimmässäni tunnenkin hiukan, että taidan olla menettämässä jonkin osan lasten elämässä jota en vielä osaa määritellä.
Tuo uusi suhde on alusta saakka hyvin hys-hys linjalla kulkenut tarina. Koskaan eikä missään vaiheessa exäni ole maininnut minulle uudesta rakkaastaan yhtään mitään. Edelleenkään kun hän kertoo lähtevänsä esim. risteilylle tai juhlimaan, kertoo hän menevänsä milloin Piian, Marin, Sirun tai muun ystävättärensä kanssa. Jostain syystä uuden miehen nimeä ei mainita ikinä.
Hän tahtoo edelleen pitää asian muka "salaisuutena", vaikka olen jo ensimmäisestä viikosta asti tiennyt heidän tapailevan. Exäni käytös muuttui välittömästi myös minua kohtaan kun uusi mies tuli kuvioihin. Tietynlaiset runsaasti kritiikkiä ja arvostelua sisältävät satunnaiset tekstiviestit minun elämästäni loppuivat kuin seinään. Yks kaks kaikki oli vain jotenkin paljon helpompaa, tietyt jatkuvasti esiintyneet ongelmat katosivat kuin taivaan tuuliin. Muutos oli niin näkyvä myös jossain siellä silmien katseessa, että ei voinut olla arvaamatta että rakkaus oli löytänyt kohteen.
Nyt uusi askel exäni ihmissuhteessa toi tavallaan myös helpotuksen tunteen. Aikaisemmin olen välillä miettinyt miksi ihmeessä lapset eivät ole voineet olla mukana uudessa elämässä uuden rakkaan kanssa. Kun kuitenkin joskus aikojen alussa sovittiin, että uusien rakkaiden kohdalla pakettiin kuuluvat mukana aina molemmat lapsetkin. Lapsia ei työnnettäisi koskaan uusien suhteiden tieltä sivuun. Hetken kuitenkin näytti ja tuntui siltä, että uusi mies olisi hieman syrjäyttänyt lapsia. Mutta onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. Nyt lapset saivat olla mukana, ja olivat siitä myös erittäin onnellisia.
Myös itseäni vaivannut tunne siiitä, että uusi mies viettää aikaa lasteni kanssa huvipuistossa katosi kun lapset saapuivat illlalla luokseni. Kun näin heidän onnesta säteilevät katseet ja sen innon millä kaikki tapahtumat selitettiin ei voinut muuta kuin olla itsekkin onnellinen. Kyllä he toimeen tulevat keskenään äidin uuden miehen kanssa. Sillä jos lasten mielestä uusi mies on ihan ok, niin kyllä sen silloin on oltava. Vaikka sisimmässäni tunnenkin hiukan, että taidan olla menettämässä jonkin osan lasten elämässä jota en vielä osaa määritellä.
1 kommentti:
Vasta vierailulle piti tulla käymään :)
Paneudun paremmalla aikaa juttuihisi tarkemmin.
Lähetä kommentti